Valmentamisesta en tiedä, mutta kyllähän muutamat pelaajat ovat ammattilaisia. Monet pelaajat ovat opiskelijoita, joiden toimeentulo on pesäpallo, joten kyllä sillä elelee, mutta tuskin kovin ylellisesti. Monet "vanhat" pelaajat sovittavat pelaamisen ja työn. Pelinjohtajana voi olla ammatti, jos on iso rooli koko seurassa ja tekee montaa hommaa. Rivipelaajien palkat on jotain >20 000 ja huippujen <20 000 pelaajien tasosta riippuen.

Steklöksen kanssa samoilla linjoilla oikeastaan joka asiasta!! Tämä sääntö olisi ollut oikein tehtynä mielenkiintoinen lisä Superpesistä seuraaville, mutta nyt se on niin monimutkainen ja täynnä poikkeuksia, että se vaikuta mihinkään, vaan tuo lisää epätietoisuutta!!!
Arvo-ottelu lisäykset ovat aivan turhia! Sarjaohjelmissa ei ole ajateltu mitään! Miksi koko ajan pitää lisätä runkosarjan "merkityksettömiä" pelejä eikä playoffs-pelejä (paras 7), jotka kiinnostavat yleisöä paljon enemmän.

Kanala olisi ollut jo viime vuonna Vimpelin kasvatti tuolla kolmen vuoden edustus- säännöllä, mutta jos sääntö edustusajasta olisi pitempi sitten tieto loppuu miten olisi ollut. Silti sanoisin, että säännön pitäisi olla enemmän kuin kolme kautta. Seurajohdon pitäisi rakentaa joukkue niin että voidaan tiputtaa vähintään yksi oma "kasvatti"/kasvatti että on tilaa tälläisille kanaloille ja tuskin se Kanalakaan tuli yllätyksenä Vedon seurajohdolle!

Säännössä pitäisi ainakin olla järkevät pykälät loukkaantumistapauksissa. Toinen mikä tuossa säännössä ihmetyttää on, että kolmen kauden jälkeen pelaaja on oma "kasvatti". Tämä tarkoittaa, että monella pelaajalla on kolme jopa neljä kasvattajaseuraa. Esim. Kohonen voisi olla Sotkamossa, Kiteellä ja Kouvolassa seuran kasvatti. Eli sääntö tuollaisenaan ei muuta mitään. Mutta jos kolme vuotta muutettaisiin viiteen tilanne olisi toinen.