sidibouzid kirjoitti:


Pakko myöntää että tehokastahan se älämölö on vastustajan häiritsemisessä. En vain jotenkin ole oppinut pitämään siitä vaikka lähes koko elämäni olenkin viettänyt pesäpallokentillä. Mutta sehän on oma ongelmani.
Pääasia kuitenkin on että yleisö pitää mekkalaa. Minusta ehkä kannatusta saisi olla enemmän eikä vain pelkkää vastustajan häiritsemistä ja kuumentamista

Minunkin täytyy todeta, että en liiemmin kaipaa pesäpalloon sitä yleisön häirintää. On jotenkin äärimmäisen epäurheilullista huutaa ja mölytä vain vastustajajoukkueen häiritsemiseksi. Kyllä esimerkiksi Saarikentällä oleva yleisö pystyisi paljon parempaankin.

Olin Saarikentällä viime finaaleissa mukana enkä millään tavoin tuntenut halua tai tarvetta ryhtyä mölyämään Kouvolan pelaajan ollessa lyömässä. Tuntui aivan vieraalta ja jopa kummalliselta. Koko ajan mielessä oli se Malmössa seurattu jalkapallo-ottelu, jossa meteliä oli varmasti yhtä paljon kuin Vimpelissä, mutta se oli kotijoukkuetta kannustavaa eikä vastustajajoukkuetta lannistavaa tai pilkkaavaa.

Tällaiseen katsomokulttuuriin kasvaa sisään niin, ettei välttämättä huomaa omassa toiminnassa mitään arveluttavaa. Itsekin olin Alajärvellä kasvanut siihen, että pesäpallo-otteluissa yleisö pyrki häiritsemään vastustajaa. Kun lähdin muualle opiskelemaan ja töihin ja tätä kautta "näkemään maailmaa", silmät monellakin tavalla avautuivat. Pari asiaa selvisi hyvin nopeasti:

1. Pesäpallo eikä myöskään Alajärvi ei ole maailman napa. Kovin kauaksi ei Alajärveltä tarvinnut lähteä, kun jo oli ympäristössä, jossa pesäpallolla ei ollut mitään annettavaa ihmisille. Helsingissä ainoa ihminen, jonka kanssa koskaan pystyi pesäpallosta edes jollakin tasolla keskustelemaan, oli Ilmajoelta lähtöisin ollut vanhempi mieshenkilö. Nuoremmille ihmisille ei nimi Alajärvi sanonut mitään. Itse asiassa oli jopa niin, että kun Alajärvi oli juuri voittanut Suomenmestaruuden pesäpallossa, niin eräs henkilö totesi kuultuaan olevani Alajärveltä, että "eikös Vimpeli ole siinä jossakin lähellä? Siellähän pelataan pesäpalloa". Oli parikymppiselle miehelle melkoisen avartava kokemus.

2. Pesäpalloyleisön käyttäytyminen ei herättänyt millään tavalla pesäpallolle vieraammissa ihmisissä vetovoimaa pesäpalloa kohtaan. Ennemminkin asia oli juuri päinvastoin. Lajia vieroksuttiin tämän sivistymättömyyden takia. Sivistymättömyys löi leimansa niin katsojiin kuin pelaajiinkin. Pelaajat nähtiin ja nähdään edelleenkin huonosti käyttäytyvinä tuomareille urputtajina ja tämäkin puoli on asia, joka ei mitenkään positiivisella tavalla vetoa mahdollisiin uusiin "kuluttajiin".

On selvä, että Vedon mestaruuden yksi vahva osatekijä oli se, että yleisö omalla toiminnallaan häiritsi vastustajia pitkin kautta ja erityisesti loppuottelussa. Pystyisikö Veto uusimaan mestaruuden niin, että yleisö vastustajan häirinnän sijaan keskittyisikin kotijoukkueen kannustamiseen?

Totean nyt vielä, ettei Vimpeli sinällään tässä yleisön käyttäytymisessä ole mitenkään poikkeus. Kyllä kautta vuosien ja vuosikymmenien on mestaruuksia voitettu kotijoukkueen vahvan häirintätaktiikan ansiosta. Mutta kysymys on mielestäni siitä, onko tällainen kulttuuri välttämättä säilyttämisen arvoista vai olisiko kulttuuria mahdollista muokata hieman urheilullisempaan ja vastustajaa kunnioittavampaan suuntaan? Itse olen vanhemmiten alkanut entistä enemmän arvostaa urheilulajien "syvempiä" arvoja. Pesäpallossa on tässä kohtaa mielestäni oppimisen paikkaa monesta muusta lajista.

Mainittsit Reijo aikaisemmin, että


Mitä lajeja tarkoitat?



Vuosikausia pääkaupunkiseudulla asuneena minulla on päinvastaiset kokemukset. Ne jotka ylipäätään urheilua seuraavat, seuraavat kyllä pesäpalloakin. Joskaan eivät kyllä peleissä käy. Vimpelin ja Sotkamon tietävät lähes kaikki.



Minä olen keskustellut asiasta kymmenien ihmisten kanssa, en yhden ilmajokisen, eikä kukaan ole sanonut pesäpalloa sivistymättömäksi. Taidat taas hakea tässäkin jotakin tiettyä vertailukohtaa...

Jokaisessa katsomossa on muutama henkilökohtaisuuksia huutava öykkäri, mutta muuten katsomon meteli, sellaisena kuin esimerkiksi viime kauden finaaleissa, on erittäin tervetullutta. Se oli todella hienoa. Kaikki ovat kehuneet meteliä ja tunnelmaa. Ottakoot kukkahattusedät korvalappustereot mukaansa.

Ei sitä häiritsemistä kokonaan tarvitse lopettaa mutta olisi aika ottaa mukaan muutakin kannustusta kuin käsien yhteen lyömistä. Ja ei tämä todellakaan ole mikään Vimpelin oma juttu tämä vastustajan häiritseminen vaan joka paikkakunnalla yleisö keskittyy lähinnä tähän häirintään.
Pesäpallo on lajina mennyt paljon eteenpäin viime vuosi kymmeninä niin taktisesti kuin harjoittelultaankin. Nyt vain yleisö mukaan kehitykseen

Reijo Realisti kirjoitti:


Urheilullisuutta kaipailen minäkin. Ja nimenomaan siten, että kotijoukkueen jäsenet (=pelinjohtajat, huoltajat, jne.) eivät ohjaile tai yllytä käsimerkeillään kotiyleisöä metelin pitoon. Se on mielestäni fair play-hengen vastaista jos mikä. Asiaan kuuluu, että ns. huutosakilla on johtaja, mutta sen pitää olla yleisön joukossa eikä joku kentällä oleva joukkeen jäsen. Saarikentällä minä tähän vastenmieliseen ilmiöön olen tutustunut, mutta lienee se tuttua muiltakin kentiltä.

Saarikentällä tuo villitseminen taitaa olla yleisintä mutta on tuohon muuallakin syyllistytty, Myös meillä Koskenkorvalla. Ei se minustakaan kuulu urheiluun

Vastustajan kunnioitus täytyisi alkaa pelaavista joukkueista. Kun ottelu alkaa, kättelevät lukkari ja 1. lyöjä toisiaan. Miksi se vastustajan kunnioitus ja urheilullisuus liian usein loppuu siihen?

En nyt väitä, että tämä asia suoraan liittyy tähän, mutta palautan ihmisten mieliin tapahtuman 1970-luvulta Alajärveltä, koska mielestäni tämä on syytä muistaa ja kertoa jälkipolvillekin. En ole itse ollut paikalla kyseisessä ottelussa (tai en ainakaan muista olleeni, koska enimmäkseen lapsena peleissä tuli oltua pullojen keräämisen takia eikä ottelua kovinkaan paljon tullut seurattua) mutta ottelusta on selostusta eräässä kirjassa, jonka nimi on kai joku "Pesiskenttien legendat" tai vastaava. En muista kirjoittajaa, löytynee kirjastoista.

2. kesäkuuta 1976 pelattiin miesten SM-sarjan ottelu Alajärven Ankkurit - Jyväskylän Kiri. Vierasjoukkueen lukkarina toimi alajärveläislähtöinen Kalevi Luoma. Kotiyleisö piti ilmeisestikin melkoista mekkalaa ottelun aikana ja pyrki hiillostamaan ja häiritsemään erityisesti juuri Luomaa. Kävikin niin, että Luomalle iski ottelun loppuvaiheessa lautaskammo, jonka seurauksena kyseinen ottelu taisi olla Luoman viimeinen ottelu lautasen äärellä. Vääriä tuli solkenaan ja Ankkuri-pelaajat yksi toisensa jälkeen eteni kentällä vapaataipaleilla ja pöytäkirjan mukaan 4 juoksua tuli vapailla. Muistaakseni Luoma on epätoivoista tilannettaan verrannut siihen, että ei olisi auttanut vaikka pallon olisi kuularinkiin saanut pudottaa, niin silti ei olisi osunut kohdalle.

Kun lyöntivuoroon astui tässä tilanteessa Ankkureiden kärkenä pelannut Pekka Peltomäki, tapahtui jotakin aivan erikoista. Peltomäki sanoi Luomalle suunnilleen näin: "nosta vaan, minä lyön sen pois". Ja näin ilmeisesti tapahtuikin eli Peltomäki löi ottelussa Luoman vääriin syöttöihin ja pyrki tällä tempullaan auttamaan entistä pelikaveria saamaan itsensä kootuksi pulassa.

Valitettavasti en tarkkaan muista kyseisessä kirjassa esitettyä kertomusta, mutta se perustuu sekä Luoman että Peltomäen ja ilmeisesti muidenkin tapahtumaa läheltä seuranneiden muisteluihin.

Tämä tapahtuma on yksi syy siihen, miksi arvostan Peltomäen Pekkaa pesäpalloilijana aivan erityisen korkealle. Kuuluu ihan samaan sarjaan erään Holmenkollenilla 1970- tai 80-luvulla hiihdetyn kilpailun tapahtumien kanssa. USA:n maajoukkuehiihtäjä Bill Koch on muistellut, kuinka hän oli Holmenkollenilla kerran hiihtänyt itsensä 50 km kisassa aivan piippuun ja eikä millään meinannut jaksaa nousta ylämäkeä ylös asti. Yhtäkkiä hän tunsi, kuinka iso käsi tarttui häneen kiinni ja työnsi hänet mäen ylös. Juha Mietohan siellä oli. Hän oli kesken oman kilpailunsa malttanut jäädä auttamaan kilpatoveria pulassa. Myöhemmin Mieto sai tästä tempustaan muistaakseni Kansainvälisen hiihtoliiton palkinnonkin reilusta urheiluhengestä.

Jotakin tällaista minä pesäpalloon kaipaan. Ei "provosointeja" eikä vastustajan häirintää vaan ihan toisenlaista suhtautumista. Kyllä taitava joukkue voittaa, vaikka se ei turvautuisikaan epäurheilullisuuksiin.

Kriketissä on perinteisesti oma "etikettinsä". Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuomarin päätöksistä ei urputeta. Sisäpelaaja voi tiukoissa tilanteissa itsekin myöntää palaneensa ja poistua lyöntivuorosta odottamatta edes tuomarin päätöstä ja tällaisissa tilanteissa vastustajajoukkue usein taputtaa ja osoittaa tällä tavalla kunnioitusta urheilulliselle pelaajalle. Sama pätee ulkopelaajiin. Jos epäselvässä tilanteessa ulkopelaaja tietää itse, että pallo ei ollut koppi, niin hän sen myös näyttää eikä teeskentele muuta. Jos etenijä "varastaa", niin syöttäjä ei suoraan polta häntä, vaikka voisi niin tehdä, vaan ensin hän antaa varoituksen: "jos vielä teet noin, niin seuraavalla kerralla poltan". Youtubesta löysin kerran pätkän huippuottelusta, jossa syöttäjä peräti kolme kertaa varoitti ennen kuin lopulta poltti "varastavan" pelaajan. Eli vaikka vastustaja toimii epäurheilullisesti, itse ei tarvitse toimia samoin.

Tiedän, että kun panokset ovat kovia, niin tottahan toki kriketissäkin noista "etiketeistä" lipsutaan, mutta tällaiset perussäännöt joka tapauksessa opetetaan kaikille lajin harrastajille aivan pienestä pitäen. Jotakin vastaavaa voisi olla pesäpallossakin. Liian paljon näkee jo lasten ja nuorten otteluissa turpakäräjiä, johon myös yleisö lähtee mukaan. Ja tällaisista kokemuksista ne lapset ne oppinsa ammentavat.

Kaptah kirjoitti:


Reijo Realisti kirjoitti:


Ja yllättynyt on kuka?


Aiotko vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen? Sellainen kuuluu keskustelupalstoille.

Luukas kirjoitti:


Tuossa menee minunkin raja, pelinjohtajat ym. pysykööt omassa roolissaan. Jonkinlainen häirintä kuuluu aina palloilulajeihin ja kyllä sen pelaajatkin tietävät ja hyväksyvät. Jalkapallossa ja jääkiekossa rankkareissa häiritään aina vierasjoukkueen laukojaa kautta maailman, ei se mikään pesisväen ominaisuus ole.

Olin hiihtolomareissulla aloitusviestini jälkeen, joten en ole päässyt kommentoimaan yhtään. Todella hienoa on, että aihe otti vähän uulta talleen, tosin alkuperäinen pointtini oli, että kiinntettäisi huomio juuri pesiksen kannattajakulttuuriin eikä futiksen. Mutta näköjään kuningaslajin vertailua kansallislajiimme ei voi välttää.

Valitettavasti lomareissulla tuli univelkaa, joten tänään pikaisia kommentteja ja huomenna sitten uusin voimin lisää.

En vierasta, jos laulut tulisivat pesäpalloon, mutta tällä hetkellä ainakaan Vimpelissä sellaiselle ei ole ollut tilausta. Ja kuten osa kommentoikin, pesäpallon luonne on hyvin erinlainen kuin jalkapallossa, ei laulut niin helposti sovellut peliin. Ei mitään vastaan jos vaikka ennen pelaajien saapumista kentälle jotain laulua laulettaisi, mutta vielä sellaista viisua ei luonnollisesti ei ole tullut. Tästä päästäänkuin tähän Saarikentän lostavaan pelaajien häirintä huutoon.

Provosointi kuuluu pesäpalloon niin pelaajien kuin yleisön puolelta. Ja totta kai se ärsyttää niin pelaajia ja vastustajan kannattajia kun Saarikentällinen ihmisiä huutaa lyöntivuoron aikana täyttä kurkkua. Ja niin pitääkin! Ei nämä pelit mitään senssipalstoja tai treffitilaisuuksia tule olla. En siis tarkota, että pataan pitäisi vastustaajaa leipoa tai jotain muuta, mutta provoida saa ja pitää! Vihelletään jalkapallossa ja jääkiekossa, kun vastustaja koskee pelivälineeseen, ei tämä mitään uutta ole. Tai että pelaajat kommentoivat yleisön kautta huudattaen omiaan. Tästä Saarikenttä on tunnettu ja useat vierasjoukkueen pelaajat muistelevat ihan lämpöisästi pelireissuja meidän kentälle. Ei siihen kukaan kuole tai traumoja saa, mitä nyt yhteen koppiin ei osu ja saa hieman kuulla asiasta.

Minua taas pännii puolueelliset selostajat, kuten Koskenkorvalla, mutta tiedän että siellä sellainen on ja ihan siihenkin tottuu vaikkaa tyhmältähän se kuulostaa. Siellä on noin ja meillä toisin.

Tästä on hyvä jatkaa... nyt suihkuun ja nukkumaan.

Tuo on aika yllättävää tuo Koskenkorvan kuuluttajan syyttäminen puolueellisuudesta kun tämä kyseinen kuuluttaja jota on syytetty mielestäni kehuu vastustajia. Mm. silloin kun tämä syyttely alkoi hän puhui Vimpelistä mestari suosikkina ja Jere Dahlströmistä lyöjäkuninkaana. Minusta nuo ovat kehuja

"Aiotko vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen? Sellainen kuuluu keskustelupalstoille."

Kaptah,
ehkä Sinun nyt ei ensimmäisenä kannattaisi olla peräämässä vastauksia kysymyksiin. Minä kun yritin monta kuukautta kysyä sinulta vastausta kysymykseeen "mitä hyötyä on jaksosäännöstä?", mutta eipä vastausta koskaan kuulunut. Eli kyllä Sinun tulkintasi siitä, mikä kuuluu keskustelupalstoille ja mikä ei, on varsin horjuva.

Mutta jos vastauksen olet vihdoin keksinyt, niin jaksosääntökeskustelu käytäköön uudessa ketjussa tai vaikka YLE:llä. Palataan ehkä sen jälkeen näihin Sinun minulle esittämiisi kysymyksiin. Jos hyväksi katson.

Ja huomautan jälleen kerran Sinua epäloogisuudesta. Kirjoitin tänne pitkät pätkät ruotsalaisesta jalkapallokulttuurista. Ei mitään ongelmia ollut sinullakaan lukea niitä.

Mutta kun Find-komennolla satuit löytämään pesäpallon sukulaislajin nimen viestissäni, niin jopas piti taas se yksittäinen sana nostaa esille. Tämä on Sinun henkilökohtainen ongelmasi. Älä tee siitä muiden ongelmaa, tälläkin palstalla.

Reijo Realisti kirjoitti:


Tuohon olen vastannut monet kerrat, mutta se ei kuulu tänne. Tulkitsen tuon vastauksesi niin, että niitä lajeja joissa kannatuslaulut raikuvat ei juurikaan ole muita kuin jalkapallo, ei ainakaan palloilulajeissa. Toisenlaisista väitteistäsi huolimatta.


Reijo Realisti kirjoitti:


Kaptah kirjoitti:




Reijo Realisti kirjoitti:


Sinä väitit pesäpalloa täysin perusteettomasti sivistymättömäksi lajiksi. Minä kerroin vain syyn minkä takia esitit tuon väitteen. Ja oikeassa olin. Taas.

1999 kirjoitti:


Minä en pidä tuon tyylistä "piikittelyä" tyylittömönä. Sen sijaan jos kuuluttaja ohjaa katsojia, niin silloin mennään yli rajan. Itse pidän parhaana selkeäsanaista peruskuuluttajaa, joka kertoo "virkamiesmäisesti" vain tosiasiat.

Kaptah,
sovitaanko nyt kaikkien läsnäolijoiden todistaessa joka tapauksessa niin, että hyväksyt sen asian, että minullakin on oikeus kirjoittaa omia mielipiteitäni ja näkökantojani ja käyttää niitä perusteita, joita itse katson parhaaksi? Ihan silloinkin, kun se edellyttää kriketti-sanankin mainitsemisen joskus? Ilman jatkuvaa sinun puuttumistasi sanavalintoihini.

Vai oletko sinä nostanut itsesi lyhyessä ajassa jo tämän(kin) palstan adminin asemaan? YLE:llähän sinä jo hallitsetkin Sukulaispeli-ketjua mielin määrin ja sanelet, mistä lajeista siellä saa keskustella ja mistä ei. Hiihdosta ilmeisesti voi, mutta sukulaislajeista ei.

Mutta minulla ei ole tarvetta jatkaa tämäntyyppistä keskustelua enempää Kaptahin kanssa. Jatkossa pysyn palstan aiheessa. Toivon, että hän toimii samoin. Sama pätee YLE:lläkin, tiedoksi hänelle.