top
logo
Ojanperä & Pirhonen: Keskustelua valmennuksesta
24.11.2010 11:34

Nuorten pesäpalloilijoiden kehittymisestä ja kehittämisestä käytävä keskustelu on käynyt viime vuosina voimakkaana. Lajiväen keskuudessa on herännyt huoli siitä mitä tapahtuu erityisesti miesten puolella kun nykyiset huiput lopettavat eikä vastaavaa määrää kehittyviä huippupelaajia ole näköpiirissä heidän korvaajikseen. Valmennustietoutta ja osaamista lajin parista löytyy, mutta mitkä ovat ne osa-alueet joihin nuorten pelaajien kohdalla tulisi keskittyä? Lähdimme purkamaan vyyhtiä suoraan ytimestä kun pöytään istahti Pesäpalloliiton koulutus- ja valmennuspäällikkö, tuore miesten mestaripelinjohtaja Risto Ojanperä.

 

 

Suomalaisen urheilun pääkallopaikalla Helsingin Radiokadulla on normaali, kiireinen kuhina kun istumme alas lounaspöytään. Influenssasta toipumassa oleva Risto Ojanperä on mestaruuden jälkeen ollut paitsi pyörityksessä, myös työn touhussa ja kipeänä mutta sairastelun jälkeenkin Ristolla riittää paloa puhua pesäpallon nykytilasta ja valmennuksen kokonaisuudesta. Kun heitän muun pesäpalloaiheisen jutustelun ohessa Ristolle kysymyksen siitä, missä hänen mielestään tällä hetkellä mennään ja millaisiin asioihin koulutus- ja valmennuspäällikkö haluaa valmennuksessa keskityttävän, hyväntuulinen mies vakavoituu. Pitkää tuumaustaukoa ei tarvita, vaan asiat tulevat suoraan selkäytimestä.

 

- Kyllähän meidän täytyy parantaa kehonhallintaa ihan nuorimmista ikäluokista alkaen. Valmiuksia uusien taitojen oppimiselle voidaan parantaa merkittävästi keskittymällä siihen, että nuoret oppivat hallitsemaan oman kroppansa myös kasvun aikana. Tämä luo edelleen edellytykset myös onnistuneelle tukiharjoittelulle kuten voima- ja nopeustreenille kun koko kineettinen ketju saadaan toimimaan ja lihakset opetetaan aktivoitumaan oikeassa järjestyksessä, Ojanperä tuumaa. – Tässä mielessä omat ajatukseni kulkevat hyvin pitkälti samoilla linjoilla Matti Mansikan kanssa ja siksi teemmekin Matin kanssa paljon yhteistyötä. Perusasiathan ovat tämänkin asian suhteen olleet olemassa jo vuosikymmeniä mutta niiden tuominen käytäntöön ja harjoittelun kehittäminen ovat se avainasia. Tuntuu tietyllä tavalla oudolta, että samoja asioita (kuten valmiusasentoa) joita on opetettu vaikkapa tenniksessä iät ajat lähdetään nyt hakemaan ulkomailta.

 

- Kieltämättä, nyökkään. Esim. Martin Rooney on loistava tyyppi mutta kuten kaiken muunkin valmennuksen suhteen, ei kannata ensimmäisenä ajatella räjäyttävänsä pankkia keksimällä nyt jotain ihan uutta sillä olennaisen siirtämisessä käytäntöön on valtavasti tekemistä. Muistan kun Vierumäellä opiskellessani kouluttajani Kyösti Lampinen keräsi talon sisältä liikuntaa opiskelleita ihmisiä, joilta oli kuullut kokemuksia heidän harrastamistaan ryhmäliikuntalajeista joista jokaisessa oli jonkinlainen ostoskanavatyyppinen juju tai jokin ennennäkemätön harjoitusvaikutus. Lopputulemana Kyösti totesi, että kyseessä olivat harjoitusvaikutukseltaan ne täsmälleen samat kuntopiirit joita hän itse veti 70- ja 90-luvuilla alppihiihdossa ja 80-luvulla squashissa toimiessaan lajipäällikkönä.

 

- Juuri näin, Risto toteaa.  – Toki metodit kehittyvät koko ajan ja harjoittelu on tietyllä tapaa aina aikansa kuva. Muistan kun meillä Maila-Jusseissa oli fysiikkapuolella valmentajana Aimo Klemetsö ja Aimo totesi meille syksyllä treenien alussa persoonallisella tavallaan, että ”Nyt me harjoittelemme niin, että joka toinen päivä juoksemme ja joka toinen päivä teemme voimaa. Harjoittelumetodimme on hyvin DDR:läinen mutta he ovat tehneet erittäin hyviä tuloksia ilman dopingiakin”. Mäntymaan Esa totesi seuraavana syksynä, että ”Ikinä ei ole kulkenut juoksu näin hyvin mutta ikinä ei olla pelattu näin huonosti!”. Eli kyllä sen täytyy lajista edelleen lähteä liikkeelle ja rakentua sieltä. Harjoitusaikaa pitää vaan uskaltaa käyttää lajissa hyödyllisten taitojen opettamiseen. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että pidemmän päälle sählyä pelaamalla oppii vain pelaamaan sählyä.

 

- Entäs sitten tämä ikuisuuskysymys siitä, että pallonpelaajat haluavat nimenomaan pelata palloa?, utelen. Siitähän ei edelleenkään päästä mihinkään, että erityisesti miesten puolella vanhimpien junioreiden ja aikuisten kohdalla lämmittely palloa pelaamalla on nimenomaan se mitä pelaajat haluavat ja moni aikuinen ihminen toteaa ihan vakavissaan, että pelaaminen loppuu sikäli kun sieltä viedään pois se karkki alusta eli mahdollisuus höntsäillä kavereiden kanssa ja naljailla kun saat vietyä kaverin kahville. Mitään järkeähän siinä ei harjoituksen kannalta ole. Jostain vartin alkusählystä pitäisi palautua sama aika ennen kuin treenejä voisi käytännössä jatkaa. Mitä mieltä olet? Kansa vaatii sirkushuveja eli pallopelejä jotta naama ei ole pitkän talvikauden aikana jatkuvasti norsunvehkeenä mutta toisaalta vaikka kuinka selittäisit lämmittelyä monipuolisilla vartalon asennoilla tms., hyvin harvassa lajissa se ajaa lämmittelyn asian. Paremminkin sitä voisi verrata siihen, että auto käynnistettäisiin pakkasella ilman piuhaa ja ajettaisiin pienellä vaihteella kaasu pohjassa vartin ajan.

 

- Noinhan se on, Risto nyökkäilee. – Viime kesänä annoin Vimpelissä poikien pelata jalkapalloa koska sieltä paistoi sellainen oikeanlainen ammattimaisuus eli jos pallo karkasi vähän kauemmas, siellä tehtiin sillä aikaa vatsa- ja selkäliikkeitä ja erilaisia hyppyjä omatoimisesti. Homma toimi ja pojat tykkäsivät siitä joten ei sitä ollut mitään syytä kieltää. Nuorempien varsin rajallisesta harjoitusajasta en silti käyttäisi ainakaan joka kerta aikaa muiden lajien pelaamiseen. Valmentajana täytyy käyttää silmää sen suhteen millaisiksi ryhmän sisäiset tasoerot muodostuvat muissa peleissä.

 

- Tekisi mieli laittaa mikrofoni tuohon pöydälle, toteaa tässä vaiheessa keskustelua vierestä kuunnellut Juha Tikkanen. – Ihan saman asian kanssa painin itsekin 70-luvulla kun toimin Helsingissä valmentajana. Meillä oli silloin Pirkkolassa jalkapallovuoro ulkona läpi talven ja välillä futista pelattiin lähes umpihangessa mutta hauskaa oli ja joukkuehenki kehittyi siinä silmissä.

 

 

Jälkiruokakahville siirryttäessä jätän Ristolla pohdittavaksi kysymyksen siitä, millaisena hän näkee nykypesäpalloilijan ja erityisesti nuoren pelaajan joka tulee aikuisten sarjoihin. Valmennetaanko pesäpalloilijoista voimalaitureita vai ykkösketjun senttereitä?

 

- Kyllähän nämä nuoret pelaajat ovat melko taitavia, Risto toteaa.

 

Myönnän yllättyväni. Lajin parissahan on nimenomaan paljon puhetta siitä, ettei nuorilla ole sitä huipputaitoa jota joillain vaihtolyöntivirtuooseilla on.

 

- Kyllä lajitaidot ovat aivan ok, Ojanperä ikään kuin varmistaa. – Huomattavasti enemmän näillä nuorilla kavereilla on kehitettävää nimenomaan omatoimisessa harjoittelussa ja sieltä kautta tulevassa kropan hallinnassa ja räjähtävässä voimassa.

 

Aivan. Eli taidot ovat olemassa mutta niiden siirtyminen pelitilanteeseen ja vaihtuviin olosuhteisiin vaativat muita ominaisuuksia joiden kehittyminen jää nykypäivänä erittäin usein puutteelliseksi. Puhutaanko nyt taas kerran riittämättömästä perusliikunnan määrästä ja sieltä kautta syntyvästä ärsykkeiden vajeesta nuoruusvuosina?

 

- Sieltä se lähtee. Kyllä nuoren pitäisi saada harrastaa 2-3 lajia samanaikaisesti riittävän pitkään. Emme me voi koko yhteiskunnan rakennetta muuttaa, mutta meillä täytyy olla lajina valmiudet tarjota eväät myös omatoimiseen harjoitteluun.

 

Onko pesäpallossa sitten olemassa yhtenäinen näkemys siitä, millaisia haluamme omien metodiemme ja pelaajiemme olevan tulevaisuudessa?

 

- En usko että se on kovin yhtenäinen kokonaisuutena, Risto toteaa. – Toisaalta jos tähän pöydän ääreen istutetaan niitä valmentajia, jotka ovat tekemisissä eri akatemioiden ja urheilulukioiden sekä huippujoukkueiden kanssa, linjamme on hyvinkin pitkälti sama. Tässä täytyy erottaa toisistaan kaksi asiaa: se mitä tapahtuu kun laitetaan numerolaput hihaan ja lähdetään kilpailemaan ja se kuinka samat ihmiset tulevat toimeen taiston tauottua. Valmennuksen kannalta on tärkeää että on kilpailua mutta keskusteluyhteyden ja yhteistyön täytyy säilyä.

 

Millaisena Risto Ojanperä sitten näkee juniorivalmennuksen nykytilan ja erityisesti sen kehityskohteet?

 

- Kyllä meillä voimakkaasti menestyksen perässä mennään. Sitä tietysti tavoitellaankin tavoitteellisessa toiminnassa pidemmän päälle, mutta ratkaisuja tehdään sekä vuositasolla että otteluiden sisällä liian harvoin yksilön kehittämistä tavoitellen. Kokonaisuuden tulee rakentua jatkuvasti niin, että se kehittää nuoren pelaajan taitoa, älyä ja mieltä. Tämä on taitolaji ja sitä taitoa tulee rakentaa ympärivuotisesti läpi uran. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei lajia aloiteta tekemään joskus joulu-tammikuussa vaan taito-ominaisuuksia täytyy ylläpitää ja kehittää varsinkin nuoremmalla iällä ympärivuotisesti.

 

Eli yksilön kehittäminen joukkueen sisällä on se homman ydin. Mennäänkö pesäpallovalmennuksessa sitten liian helposti piiloon tilaresurssien taakse ja päädytään harjoittelemaan lajia eräänlaisena heiton, juoksun ja lyönnin moniotteluna sen sijaan, että maksimoitaisiin ensin ulkoharjoittelukausi jossa tilaa on ja rakennettaisiin harjoittelu jo tätä kautta enemmän nimenomaan peliä palvelevaksi? Olisiko treenaamisessa uusjaon paikka?

 

- Ulkoharjoittelukautta pitäisi pystyä hyödyntämään varsinkin täällä etelässä nykyistä paremmin, Ojanperä hyväksyy. – Monella paikkakunnalla harjoittelun rytmitys rakennetaankin jo näin, mutta kyllä siinä vielä selkeä kehityksen paikka on.

 

Lopuksi vieraillaan vielä lukkareiden maailmassa. Kyseisen pelipaikan pelaamiseen liittyvät haasteet on nähty ja tiedostettu sekä valmennuksessa että katsomoissa mutta mistä lähtökohdista lukkarin valmennus tulisi rakentaa?

 

- Kyllä perustekeminen on kaiken keskiössä. Toni Kohonen sanoi vuosivalmennusseminaarin yhteydessä, että ensin pitää saada teknisesti oikeita perussuorituksia, sitten syöttöön vaikeusastetta ja lopulta, kaikkein tärkeimpänä, hioa tekeminen lukkarin itsensä näköiseksi. Miksi yrittäisit olla aikuisten tai oman ikäluokan huippulukkari jos vaikkapa vahvuutesi löytyvät eri asioista kuin hänellä? Persoonallisen lähestymistavan rakentaminen on tätä kautta se avainasia jolle homma rakentuu.

Joomla Templates and Joomla Extensions by JoomlaVision.Com
 

Kommentit 

 
0 #28 Bridgett 13.10.2020 11:13
Ridiculous story there. What occurred after? Good luck!

my website; Merri: http://www.myautonews.com/__media__/js/netsoltrademark.php?d=cheapjerseyswholesalesite.com%2Ftag%2Flaboratory-furniture-manufacturer%2F
Lainaa
 
 
0 #27 Sadie 05.10.2020 15:16
Simply want to say your article is as surprising. The clarity in your post is simply excellent and that i could assume you're a professional
on this subject. Fine with your permission allow me to grasp your RSS feed to stay up to date with approaching
post. Thank you one million and please continue the gratifying work.


Also visit my web page Brock: http://ufotech.com.vn/members/rainahalst.520386/
Lainaa
 
 
0 #26 Kandi 21.09.2020 04:04
Quality content is the crucial to attract the visitors to pay a visit
the website, that's what this site is providing.


Here is my blog :: Clarence: https://rsgict.nl/mw19/index.php/User:LatoyaGerard01
Lainaa
 
 
0 #25 Kristine 10.09.2020 03:45
Valuable information. Fortunate me I discovered your website accidentally,
and I am surprised why this accident did not came
about earlier! I bookmarked it.

My website ... Credit Repair Baytown Tx: http://www.zoles-riedulys.lt/naujienos/renginiai/vyru-cempionatai/911-vyru-b-div-auksas-siaulieciams
Lainaa
 
 
0 #24 Cristina 08.09.2020 21:29
Very nice post. I simply stumbled upon your blog and wished
to mention that I have really enjoyed browsing your weblog posts.
After all I will be subscribing to your feed and I'm hoping you write once more soon!

my web site ... Merissa: http://2laguardia.com/__media__/js/netsoltrademark.php?d=blog.reidelizabeth.ca%2F2008%2F02%2F04%2Fmy-me-time-is-what-i-make-of-it%2F
Lainaa
 
 
0 #23 Sonia 17.11.2018 00:30
I have noticed you don't monetize your page, don't waste your traffic,
you can earn additional cash every month. You
can use the best adsense alternative for any type of website (they approve all websites), for more
info simply search in gooogle: boorfe's tips monetize your website

Also visit my website :: BestKaylene: https://CleverRicky.blogspot.com
Lainaa
 
 
0 #22 Brittney 16.11.2018 00:09
I have noticed you don't monetize your website, but you can earn additional bucks every day.

It's very easy even for noobs, if you are interested simply search in gooogle:
pandatsor's tools

Also visit my page youngNathaniel: https://twitter.com/Alonzo
Lainaa
 
 
0 #21 Darlene 24.10.2018 04:09
I have noticed you don't monetize your website, don't waste your traffic, you can earn extra bucks
every month. You can use the best adsense alternative
for any type of website (they approve all websites), for more details
simply search in gooogle: boorfe's tips monetize your website

Review my web-site :: BestSelma: https://MightySenaida.blogspot.co.uk
Lainaa
 
 
0 #20 Doretha 13.09.2018 06:43
I have noticed you don't monetize your site, don't waste
your traffic, you can earn additional cash every month. You
can use the best adsense alternative for any type of website (they approve all websites), for more details simply search in gooogle:
boorfe's tips monetize your website

Here is my blog post: BestRebecca: https://CleverJayme.blogspot.com
Lainaa
 
 
0 #19 Anh 21.05.2018 08:16
I have checked your page and i have found some duplicate content, that's why you don't rank high in google, but there is a tool that can help you to create 100%
unique articles, search for: SSundee advices unlimited content for your blog

Here is my homepage; JettBold: https://RamiroSee.wix.com
Lainaa
 
 
0 #18 05.04.2015 02:48
Tämä erityinen internet vedonlyönti säätiö sovellettu
Playtech ohjelmistosta. tapaan suurimman osan kilpailukykyisi n bet taloja ja vedonlyönti sivustot Bet365 on valmis
kanssa tavanomainen ja suosituin määritteitä että.
Lisaa: betsson: https://onnellisuusvedot.wordpress.com/2015/03/30/tehty-elm-palaa-esitteli-tanaan/
Lainaa
 
 
+7 #17 08.12.2010 12:03
Kyllä tällä hetkellä valmennuksesta puuttuu tämä ns. päänkäyttö. Eli junioreilta pitäisi kysyä kysymyksiä miksi?miksi ei? Eikä vain harjoiteltaisi esim: lyöntejä kuin ei minkäänlaista ajatusta. Siinä peliäly kehittyy sitten lyöntivalikoimi in+ulkopeliin. Pesäpallo on kuitenkin paljon pelisilmästä kiinni.
Lainaa
 
 
+3 #16 05.12.2010 13:55
Tytöissä halliturnaus on jo B-tytöillä ja se toimii hyvin. Alku- ja lopputurnaus eli kolme pelipäivää, lisää joukkuehenkeä kun pääsee joukkueen kanssa matkalle jo talvella, Halli-SM arvo, toimii tytöillä todellakin hyvänä vastapainona harjoittelulle. Eli tytöillä turnaus tarvitsee lisätä vain c-tytöille. Olen vahvasti eri mieltä kanssai siitä, että C-ikäisissä on liian myöhäistä. Ne jotka lopettavat F-E-ikäisissä syy on yksinkertaisest i, että Pesäpallo ei vain jaksa kiinnostaa tai halu panostaa johonkin muuhun lajiin vahvasti. Joten näihin lopettaneisiin ei vaikuta halliturnaus tai kriketti. D-ikäisisssä lopettamissuma alkaa niiden kohdalta, jotka ovat kiinnostuneita lajista. D-ikäisille riittäisi muutama peli hallissa. Kaikki D-junnut, jotka ovat päässeet halliin pelaamaan ovat olleet innoissaan... Huippuja voi tulla pikku kylistä, mutta he nykyäänkin siirtyvät aikaisin isoihin seuroihin, mutta onko Vimpeli/pöytä iso paikkakunta, joten ei kylän koosta kiinni ole, vaan laadusta.
Lainaa
 
 
-7 #15 05.12.2010 05:38
Täytyykö siis kilpailukauden pidentämiseen tähtäävät toimenpiteet käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun on saatu suurin osa harrastajista jo karsittua joukosta pois, joko lopettamaan tai siirtymään muihin lajeihin?

Eli juuri kuten sanoin: halliturnaukset palvelevat vain häviävän pientä osaa kaikista pesäpalloa harrastavista lapsista ja nuorista. Sinäkin tarjoat niitä vain niille "kunnon joukkueille" ja taisit tuostakin listasta jättää tyttöjoukkueet pois kokonaan? Eivätkö nekään ole "kunnon joukkueita"?

Näetkö, että kaikki Suomen parhaat pesäpalloilijat löytyvät aina niistä "kunnon joukkueista"? Onko Soinissa, Kuortaneella, Lappajärvellä, jne. ihan turha alkaa harrastaa pesäpalloa ainakin mikäli aikoo huipulle nousta? Hallisarjoihin näiden paikkakunnan joukkueilla tuskin on asiaa. Mikäli tällaisiin peleihin kaipaa, on syytä siirtyä isompiin seuroihin entistä nuorempana. Hyvästi pienten paikkakuntien juniorijoukkuee t!
Lainaa
 
 
+2 #14 04.12.2010 21:04
Halliturnaukset eivät ole mitenkään mahdottomia järjestää. Kun otit seinäjoen seudun esimerkiksi niin mikä ongelma on lähteä esim.viikonloppuna pelaamaan Vimpelista/Alajärveltä yhden tai kahden päivän turnauksia, joissa saa monta peliä, ja jos näillä peleillä olisi vielä panosta... Halliturnaukset pitäisi aloittaa c-ikäisinä, niin ei pohjanmaalla sadoittain joukkueita ole, SMJ,NJ,KoU,ViVe ,VaMa,AA nämä seurat ovat ne joilla on "kunnon" joukkueet c-b-ikäisissä. Noista puolet on seinäjoella tai sen vieressä, loput ajomatkan päässä, mikä on ongelma? Kunnon halleja löytyy lisäksi Vaasasta, Oulusta, Raumalta, Jyväskylästä, Etelä-suomessa muutama kohtuu hyvä ja Joensuussa aivan huikean hyvä halli, jonka olosuhteet ovat hyvin lähellä kesäisiä!
Lainaa
 
 
-10 #13 04.12.2010 08:59
Esimerkiksi Alajärvellä lähin halliturnauksen mahdollistava halli on Seinäjoella. Jos piirretään 70km säteinen ympyrä Seinäjoen ympärille, niin eipä taida olla kovin montaa pesäpallon pelaamisen mahdollistavaa hallia siinä ympyrässä. Mutta eri-ikäisiä pesäpallojoukku eita tälle alueelle mahtuu sadoittain. Halliturnauksii n osallistuminen onnistuu siis käytännössä vain pienelle murto-osalle kaikista pesäpallojoukku eista.

Sisäkriketti onnistuu joka ainoalla paikkakunnalla ja se mahdollistaa pesäpalloilijoi den kilpailullisen kauden jatkumisen syyskaudella ennen varsinaisen pesäpalloharjoi ttelun alkua. Pesäpallojoukku eet kun pääsääntöisesti aloittavat harjoittelunsa vasta lähempänä joulua tai vasta joulun jälkeen. Huomatkaa, että nyt puhutaan muistakin kuin vain vanhemmista junioreista.
Lainaa
 
 
+5 #12 03.12.2010 20:36
Pesäpallossa on porttipallon lisäksi paljon muita viitepelejä, jotka kehittävät ja on hauskoja, ja niitä voi keksiä lisää kuka tahansa. Jotkut niistä on parempia jotkut huonompia, mutta nämä ovat vain yksittäisiä harjoituksia jotka tuovat "piristystä" puurtamiseen(ve rkkoon lyönti,putket,k iinniotto toistot,fysiikk a harjoittelu,ym) . On tyhmää kuvitella, että C/B-ikäiset eivät lopettaisi, kun talvella pelataan krikettiä. Toinen puoli asissa on, että krikettiä kehitttävempiä harjoitteita on paljon. Ratkaisu on oikeasti helppo tähän ongelmaan. Kumpaa itse tekisitte talvella, lähtisitte halliturnauksee n vai pelaamaan krikettiä. Hallejahan Suomessa on tarpeeksi, joten herra Paananen voisi ottaa asioista selvää!
Lainaa
 
 
-9 #11 03.12.2010 17:19
Eihän tokikaan kyse ole siitä, että pesäpalloilijat siirtyisivät pelaamaan krikettiä päälajinaan. Mutta täällä (ja muuallakin) on esitetty ajatuksia siihen suuntaan, että pesäpallon ongelma on liian lyhyt pelikausi. Tai kääntäen: liian pitkä sisäharjoituska usi.

On esitetty hallipelien määrän kasvattamista, mutta tällainen ei palvele millään tavalla sitä suurta pesäpalloharras tajamassaa, joka elää ja asuu paikkakunnilla, joissa ei ole tietoakaan mistään pesäpallon pelaamisen mahdollistavist a jättihalleista.

Minun ehdotukseni olisi se, että pesäpalloharras tajat ryhtyisivät vaikkapa loppusyksyn ja alkutalven aikana pelaamaan sisäkrikettiä ja tätä kautta ylläpitämään lajitaitoja. Tämä onnistuu käytännössä millä tahansa paikkakunnalla. Sitten kun pesäpalloharjoi tukset täydellä teolla alkaisivat, jätettäisiin sisäkriketti taas odottamaan seuraavaa kautta.

Jos paremman sisäharjoituska uden viitepelin keksitte, niin hattua nostan.
Lainaa
 
 
+12 #10 03.12.2010 10:50
Miten tämä kriketin Juhani Tamminen kommentoi yläpuolella olevasta artikkelista kohtaa: "Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että pidemmän päälle sählyä pelaamalla oppii vain pelaamaan sählyä". Eli jos talvi hinkataan krikettiä, niin kumpaan sarjaan joukkue kannattaa keväällä ilmoittaa?
Lainaa
 
 
-18 #9 03.12.2010 09:37
Niin, kuinkahan moni pesäpalloa joskus valmentanut koskaan on edes kokeillut sisäkrikettiä tai jotakin sen pesäpalloon sovellettua muotoa? Veikkaan, että itseni lisäksi ei kovinkaan moni.

Porttipallo on ihan hauska ja suosittu viitepeli mutta sen suuri heikkous on mielestäni siinä, että siinä epärealistisest i lyöjä joutuu lyöntinsä jälkeen noutamaan kiireesti räpylänsä ja kiskomaan sitä käteensä ja tätä tehdessään samalla juoksemaan vastaanottamaan lyöntiä. Ei tällaista koskaan oikeassa pesäpallossa tapahdu. Ahtaissa halliolosuhteis sa tässä on mielestäni melkoisia riskejäkin, kun kiinniottaja ei ole valmiina silloin, kun pallo tulee lähietäisyydelt ä kohti ja räpyläkin saattaa olla vain huonosti kädessä siinä vaiheessa kun pallo pitäisi jo kiinni saada.

Eli kyllä minusta tämä kovasti rummutettu lyöntimylly on huomattavan yliarvostettu, vaikka siitä on jopa viralliset säännötkin nyt PPL:n sivuille laadittu. Paljon parempiakin viitepelejä löytyy.
Lainaa
 

Lisää kommentti

Turvakoodi
Päivitä


bottom