Miesten Superpesiksen välierät käynnistyvät siis sunnuntaina ottelupareilla Kouvola - Oulu sekä Vimpeli - Sotkamo. Pesiksen Maailma jututti kaikkien neljän joukkueen pelinjohtajia asian tiimoilta ja vaikka herrojen erittäin mielenkiintoisista näkemyksistä olisi kirjoittanut vaikka kirjan, seuraavassa on tiivistettynä se kuinka valtakunnan kuumimmat viuhkavelhot lähitulevaisuuden näkevät.

Mitä päättyneestä puolivälieräsarjasta on noussut mieleen pari päivää sarjan päättymisen jälkeen?

Mikko Hylkilä: Sarjan ennakkoasetelma paistoi läpi selkeästi läpi koko puolivälieräsarjan. Kun ykkönen ja kasi kohtaavat, toisella on vain voitettavaa ja Kitee haastoi meidät. Sisäpelimme ei missään nimessä ollut parhaimmillaan koko sarjan aikana mutta kuten aiemminkin tämän kauden aikana, olimme tiukoissa paikoissa kovia.

Mikko Kuosmanen: Päällimmäinen tunne on että pelasimme hyvän sarjan mutta toisaalta taas Raahe oli vaisu erityisesti takatilanteessa. Nostimme suorittamisemme tasoa ja nyt katseet suuntautuvat eteenpäin.

Janne Vuorinen: Menneet ovat menneitä. Puolivälieräsarjasta mietin ainoastaan niitä asioita joita meidän täytyy parantaa ja nyt ajatukset ovat jo täysin tulevassa.

Risto Ojanperä: Sarja oli hyvä. Kahdessa viimeisessä pelissä Kossu vei ensimmäisen jakson ja haastoi muutenkin niin että jouduimme pelaamaan paineen alla joka on mielestäni parasta mahdollista antia meille tässä vaiheessa kautta.

Meneillään on viikon mittainen valmistautumisjakso – kuinka pidät joukkueen vireystilan oikeana?

Mikko Hylkilä: Vaikka odottelu tuntuu tympeältä, fyysisesti lepo ei ole pahitteeksi. Pelasimme runkosarjan lopussa 10 peliä 23 päivään ja nyt pidämme torstaihin asti taukoa yhteisharjoituksista. Luotan vireystilan löytymiseen oman tekemisen kautta kun sunnuntai lähestyy. Ylilatauksen suhteen en näe uhkaa sillä mielestäni se on vain latauksen purkautumista vääriin asioihin.

Mikko Kuosmanen: Harjoittelemme alkuviikon pienryhmissä ja keskitymme harjoittelussa omaan tekemiseen. Vimpeliä kohti ajatukset ja harjoittelu kääntyvät vasta viikon loppua kohden. Lataus kyllä löytyy sarjan lähestyessä.

Janne Vuorinen: Olemme pitäneet pari päivää täyttä lepoa. Pyrimme siihen ettemme vietä liikaa aikaa yhdessä ja haemme tuoreutta tekemiseen. Latauksesta ja vireystiloista olemme puhuneet paljon koko sen 1,5 vuotta jonka olen täällä ollut ja siinä avainasia on positiivisuus ja eteenpäin katsominen. Valmistautuminen on pitkälti ollut menossa jo kauemmin kun olemme lepuuttaneet etenijöitä hieman tarpeen mukaan ja hakeneet sitä kautta tuoreutta loppukauteen.

Risto Ojanperä: Maanantai oli lepoa, tiistaina pari omatoimista kehonhuolto- ja fysiikkatreeniä ja tänään kokoonnumme ensimmäistä kertaa yhteisharjoituksiin. Tämän päivän harjoitus on ulkopelipainotteinen ja otamme sekä tänään että huomenna jo pieniä palasia tulevasta sarjasta mukaan mutta etenemme hyvinkin pitkälle oman jutun kautta.

Mitä asioita painotat harjoittelussa ja palavereissa ennen viikonloppuna alkavaa välieräsarjaa?

Mikko Hylkilä: Kyllä omat lyöntiratkaisut ovat avainasemassa. Käymme totta kai paljon läpi Oulun pelitapaa ja heidän viimeisimpiä otteluitaan. Fysiikkapuolella teemme vielä ihan napakoita puntteja viikon varrella jotta jalkoihin saadaan tarvittavaa iskua. Korostan myös kykyä reagoida. Mikäli vaikkapa pomppu ei kulje, meillä on oltava selvät sävelet siitä mitä sen jälkeen tehdään.

Mikko Kuosmanen: Sitä että kyseessä on ottelusarja, ei yksittäinen ottelu. Sen sisältä löytyy asioita joissa taistelemme Vimpelin kanssa ja meidän täytyy olla valmiina reagoimaan siihen kuinka käy kun häviämme/voitamme niitä asioita sarjan sisällä. Fysiikkapuolella harjoittelumme on hyvin yksilöllistä viikon aikana. Jotkut tarvitsevat vielä isojakin rautoja mutta se on hyvin yksilöllistä. Käymme harjoittelussa läpi ottelussa vastaan tulevia asioita joista yksittäisenä esimerkkinä vaikkapa Vimpelin huutomyrskyyn valmistautuminen. Laitamme treeneissä etenijän kakkoselle kärkkymään, luurit korville ja Metallicaa sinne soimaan niin ettei etenijä kuule mitään mitä kotipesässä huudetaan. Siinä käydään sitten läpi normaalia kärkkymistä ilman kuuloärsykettä.

Janne Vuorinen: Nimenomaan tätä positiivisuutta ja eteenpäin katsomista. Se on ollut läsnä jokaisessa palaverissamme koko kauden aikana. Yksilölle tulevat virheet eivät saa vaikuttaa tulevaan eivätkä muihin pelaajiin vaan etenemme joukkueena keskittyen koko ajan seuraavaan suoritukseen.

Risto Ojanperä: Mentaalipuolen vahvistaminen. Jokainen on käynyt läpi niitä omia vahvuuksiaan esim. lyöntipuolella. Nyt käymme läpi myös paitsi jokaisen vahvimpia lyöntiratkaisuja, myös niitä toiseksi ja kolmanneksi parhaita ratkaisuja sillä niitä tullaan tarvitsemaan jatkossa.

Minkälaisia ajatuksia tuleva vastustaja ja ottelusarja sinussa herättää?

Mikko Hylkilä: Meidän pitää päästä Oulun pelitapaan kiinni. Sisäpelin pelitapa on mielenkiintoinen siltäkin osin että mihin he itse lopulta haluavat pakkotilanteen rakentaa. Tätä taustaa vasten Parttimaan vaihtolyöntipeliin kiinni pääseminen on totta kai avainasemassa. Se, että veli on vastustajan kapteeni ei aiheuta mitään erityistä. Vaikeampi se on varmaan äidille. Odotan tulevaa sarjaa innolla ja kova sarja siitä tulee.

Mikko Kuosmanen: Vimpeli hyökkää aktiivisesti oikeastaan kolmelle kärjellä sisäpelissään. Se on erittäin kuluttava pelityyli ja asettaa meidän ulkopelillemme erityisvaatimuksia. Toisaalta täytyy olla valmiina jatkuvaan paineeseen mutta toisaalta taas välillä tulee tilanteita jolloin joku yksittäinen pelaaja voi olla pitkäänkin kylmänä ja joutuu sitten tekemään ulkopelissä voittavan suorituksen.

Janne Vuorinen: Kouvola on huippujoukkue mutta koen että olemme rutiinitasoltamme hyvinkin lähellä heitä. Meidän täytyy parantaa pallovarmuuttamme Hyvinkää – sarjaan verrattuna entisestään ulkopelissä. Tilanteiden tekeminen on eräs avainasia tulevassa ottelusarjassa. Uskon että saamme miestä kyllä kotiin kunhan saamme tilanteita tehtyä. En laske suurta painoarvoa ennakkoasetelmille.

Risto Ojanperä: Vastakkain ovat kaksi pesäpalloon suurella intohimolla suhtautuvaa joukkuetta ja odotan ottelusarjasta laadukasta. Uskon että ratkaisut tullaan käymään juoksujen lyömisessä eli takatilannepelaamisessa. Pelin sisällä reagoimiseen on oltava valmiudet. Sotkamon Jymy herättää kunnioitusta sillä he ovat olleet näissä karkeloissa nyt 11 kertaa peräkkäin kun taas meille kerta on toinen. Heillä on etu voittamisen kulttuurin puolella mutta me olemme pyrkineet koko vuoden talvesta saakka hakemaan sellaisia asioita joiden avulla oma tekemisemme tulisi vaadittavalle tasolle. Koen että olemme myös onnistuneet saamaan tällaisia asioita mukaamme. Pelin sisältä lyhyesti sen verran että nollatilanteemme täytyy olla hyvä eikä Hartikaista saa päästää juhlimaan ykköstilanteessa kuinka haluaa. Omasta pelistämme taas haluan mainita, että vaikka pelaamme hivenen leveämmällä materiaalilla kuin vastustaja, toiminta ei ole meilläkään sosiaalipalloa vaan vastuuta jaetaan jos onnistumisia tulee. On kuitenkin fakta, että syksyllä nämä ns. marginaalipelaajat tulevat aina lyömään ne 2-4 ratkaisevaa juoksua joten pyrimme pitämään omat pienemmän roolin pelaajamme valmiudessa.

Syksyn tullen puhutaan paljon myös pelinjohtajien johtamistavoista sekä pelinjohdon yllätyksellisyydestä. Kuinka paljon pelin sisällä tapahtuvista yllätysratkaisuista on pelinjohtajan hetkessä elämistä ja kuinka paljon sen kokonaisprosessin tuotosta jossa urheilija valmistetaan harjoitus- ja kilpailukauden aikana olemaan valmiina erilaisiin tilanteisiin ottelun sisällä?

Mikko Hylkilä: Omalla kohdallamme olemme käyneet vaihtoehtoja hyvin pitkälti läpi esim. niiltä osin että kun ratkaisun paikka tulee, mihin lyönnit suunnataan. Pystymme rikastamaan peliämme syksyn edetessä. Emme ole esimerkiksi ottaneet kertaakaan koko vuonna kotiin 1-3 – tilanteessa mutta meillä on valmiudet ja sovitut asiat sitä varten mikäli paikka sille tulee. Meiltä löytyy variaatioita joiden tarpeen olemme siis ottaneet valmistautumisessa huomioon pitkin kautta. Totta kai pelin sisälläkin tulee elää mutta pitkälti nämä asiat ovat ennakkoon mietittyjä.

Mikko Kuosmanen: Kyllä se varmaan menee jotakuinkin 80/20 prosessipuoli ensin mainittuna. Olennaista on kuitenkin huomata se, että näissä peleissä ne ratkaisut syntyvät sen 20 prosentin puolella. Korostan erittäin voimakkaasti pelirohkeutta ja erityisesti ulkopelin puolella. Ei riitä että tiedät lyönnin tulevan johonkin ja lähdet lyönnin jälkeen tekemään siitä joko onnistuneen tai epäonnistuneen suorituksen vaan se lyönti pitää uskaltaa pelata pois. Esim. jos ollaan kolmannessa vuorossa juoksu tai pari takana, kopparin täytyy uskaltaa pelata välilyöntejä pois sillä kopparin yli lyöminen on kuitenkin merkittävästi vaikeampaa kuin väliin lyöminen.

Janne Vuorinen: Kyllä minulla siellä on taustalla aina se prosessi. Arvioisin että jakauma on 80/20 sen kokonaisprosessin hyväksi. Paljon puhutaan siitä että haetaan sitä hurmosta mutta hurmos ei voi kantaa loputtomiin vaan kaiken tekemisen täytyy lähteä siitä perustasta johon sitten yhdistetään pelin sisällä tapahtuvaa reagoimista. Jatkuva hyökkääminen kääntyy lopulta itseään vastaan.

Risto Ojanperä: Kyllähän se niin on että mikäli et valmista joukkuetta pitkällä aikajänteellä näihin asioihin, yllätys on silloin tilanteessa isompi omalle joukkueelle kuin vastustajalle. Paikat näille yllätysotoille pitää tietysti katsoa valmiiksi. Välillä pelin sisällä vaaditaan toki saumatonta ja äänetöntä viestintää pelaajan ja pelinjohtajan välillä. Tässä suureen rooliin tulee pelaajan tuntemus.

Kuinka paljon taas käänteisesti ajateltuna pyrit pääsemään kiinni vastustajan ”yllätyksellisyyteen” eli siihen kenelle annetaan vastuuta riippumatta siitä onko alla onnistumisia/epäonnistumisia yms.?

Mikko Hylkilä: Hyvin paljon. Minulle on erittäin tärkeää että osaan vastustajan pelitavan mahdollisimman täydellisesti. Käytän paljon aikaa valmistautumiseen ja mietin asioita käänteisesti niin, että missä kohdissa he haluavat hyökätä ja millä ratkaisuilla.

Mikko Kuosmanen: Ilman muuta paljon. Perinteisestihän pelaaja on sellainen että onnistumisten jälkeen tulee herkemmin onnistumisia ja epäonnistumisten jälkeen epäonnistumisia joten pyrin löytämään vastustajan ajatusmaailmasta ne paikat joissa vastuuta annetaan ja hyökätään missäkin tilanteessa. Paljon on kiinni pelaajatyypin tuntemisesta niin oman kuin vastustajankin joukkueen osalta.

Janne Vuorinen: Se on olennainen osa. Tarkkailen vastustajan peluutusta, ratkaisuja ja pyrin pääsemään kiinni heidän pelinsä rytmiin. Meillä on paljon kokemusta ja tunnen itse vastustajien lähestymistapoja hyvin joten käytän siihen aikaa ja haen niitä tapoja joilla pääsen kiinni vastustajan ajatusmaailmaan.

Risto Ojanperä: Se on oleellinen asia. Kääntäisin tämän kuitenkin niin päin, että mikäli haluat olla rohkea on uskallettava rikkoa näitä ”riittejä” joita jokaisen pelitapa sisältää. Itse pyrin kuitenkin pitämään mielessä minulle aikanaan sanotun fraasin ”Pysy sisällä pelissä”. Silloin toiminta on kuitenkin keskimäärin helpompaa.