Lomapäivä. Kaiken lomastressin ohessa istut hetkeksi alas päivällä ja tarkistat illan pesäpallo-ottelun kokoonpanot. Tämän jälkeen käyt asiasta kevyttä kenttäkeskustelua joko kavereiden tai itsesi (useissa tapauksissa synonyymi) kanssa ja alat kaavailla illan vetorivejä tai sitten vain tutkailet oman suosikkijoukkueesi koostetta. Käyt välillä tutkailemassa netistä kuinka edelliset ottelut ja keskinäiset kohtaamiset ovat päättyneet, kuka on lyönyt viime otteluissa läpi ja löytyykö pelaavista joukkueista jotain erityistä? Ai, Dahlström on kotiuttanut Haapakoskea 34 kertaa joista onnistumisia 18, haavoja 2 ja paloja 14, prosentti 52,94%. Laukkanen on kotiuttanut Sirviötä 13 kertaa, onnistumisia 2, haavoja 1 ja paloja 10. Lyöjätilaston ylivoimainen ykkönen 20 eniten juoksuja lyöneen osalta on Kosti Rautiainen yli 10 prosenttiyksikön erolla seuraavaan, kokonaisonnistumiset 67,57%. No sieltähän löytyi jo nopealla silmäilyllä nämä ja paljon lisää mielenkiintoista seurattavaa illan otteluun. Seuran toimistolla näitä faktoja poimitaan esiin ja painetaan ottelulehtisiin ennen illan kamppailua. Tämä kaikki olisi toteutettavissa tällä hetkellä. Miksi näin ei siis ole?

Pesäpallo on jämähtänyt teknologiansa suhteen 90-luvun alkuun. Bittilähteen online-seuranta on edelleen ainoa reaaliaikainen palvelu josta tapahtumia voi seurata ja sielläkin näet ainoastaan sen syntyykö juoksuja vai ei hieman ennen teksti-tv:tä. Reaaliaikaiseen tekstiselostukseen tai tv-kuvaan ei tietenkään ole resursseja eikä edes tarvetta jokaisen ottelun kohdalla mutta on hämmentävää millaisia epäkohtia lajin pääsarjatasolla ilmenee vaikka kaikki elementit niiden korjaamiseen ovat jo olemassa. Ensimmäisenä yleisön ja erityisesti urheiluvedonlyöntiä harrastavan kansanosan palvelemiseen liittyvänä tekijänä: kokoonpanojen ilmoittaminen. Superpesiksessä ne pitää olla ilmoitettuina tuntia ennen ottelun alkua mutta sen tekemättä jättämisestä sanktio on luokkaa soo soo ja sormenheristys eikä niitä kokoonpanoja nyt joka tapauksessa koskaan julkisesti jaeta mihinkään esim. 45 minuuttia ennen ottelua alkua jolloin veikkaajat ehtisivät vielä reagoida. Myös minkäänlaisen Liigapörssi-tyyppisen suuremman sovelluksen kehittäminen vaatisi kokoonpanojen ilmoittamisen jo mielellään päivällä jääkiekkotyyliin.

On tosin myös todettava että todellisena syynä kyseisen palvelun puuttumiseen on lyhyellä päättelykaavalla nimenomaan se, että pelipäivänä tai jopa alkulämmittelyssä tapahtuneet muutokset loukkaantumisten merkeissä vaikuttaisivat ottelun todennäköisyyksiin ja tätä kautta kertoimiin liian merkittävästi. Toki palveluntarjoajalla on oikeus muuttaa kertoimia tai sulkea kohteita mikäli kyseisiä seikkoja ilmaantuu sen tietoon mutta tätä kautta kysymys kuuluukin että onko yhteistyökumppanina olevalle yhtiölle mahdollista aiheuttaa tilannetta jossa se tekisi tappiota radikaalisti muuttuneen pelikäyttäytymisen myötä? Kuuluisinta esimerkkiä siitä milloin näin tapahtui täytyy tuskin enää edes erikseen mainita. Joka tapauksessa Veikkaus on siirtänyt palautusprosenttiaan jatkuvasti aiemmasta ylöspäin ja niin sen on nettivedonlyönnin seurauksena käytännössä täytynytkin tehdä. Käytännön esimerkki siitä kuinka se näkyy: Veikkaus antaa otteluun Raahe – Kouvola kertoimet 3,8 – 2,5 – 2,3. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että suoran kotivoiton todennäköisyydeksi on laskettu 1/3,8=0,263157 eli 26,3%, tasapelille samalla kääntäen verrannollisuuden kaavalla 40% ja vierasvoitolle  43,5%. Nämä antavat yhteensä ei suinkaan 100 vaan  109,8%. Tämä taas selittyy sillä että mainittuun kaavaan ei olla vielä lisätty talon osuutta eli palautusprosenttia jolla voittoja maksetaan takaisin. Palautusprosentin nostaminen vaikuttaa myös kertoimia nostavasti, joskaan ei tasaisesti jokaisen vaihtoehdon kohdalla mutta voitollisen pelaamisen mahdollisuus paranee. ”Talolla” eli palveluntarjoajalla on tällöin etulyöntiasema ja turvamarginaali kerroinasettelussa sillä vuosien mittaan kerroinasettelussa ovat vähentyneet merkittävästi ne tapaukset joissa kerroin heittäisi todennäköisyyteen verrattuna niin paljon että pelaajan olisi mahdollista pelata pitkällä aikavälillä voitollisesti. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole mutta se vaatii nimenomaan sitä että pelaajan pitää laskea todennäköisyys taloa paremmin ja tässä viime hetken muutokset ovat usein avainasemassa. Tätä taustaa vasten voidaan todeta, että pidemmän päälle puuttuvat ja muuttuvat kokoonpanot ovat täysin ratkaisevassa asemassa kun arvioidaan sitä kuinka voitollista palveluntarjoajaa vastaan pelaaminen pitkällä aikavälillä on. Siinä siis hieman pidempi päättelykaava sille että halutaanko niitä sitten loppujen lopuksi tarjotakaan kaikille nähtäviksi.

Pesäpallonkin palautusprosentit nousivat Veikkauksella tänä kesänä eli pitkävedossa maksetaan entistä suurempi osa kohteeseen pelatuista rahoista voittoina takaisin. Tästä huolimatta esim. suosikiksi arvioitujen joukkueiden kertoimet eivät luonnollisestikaan järjestelmällisesti nouse vaan nousu kompensoidaan asettamalla altavastaajan kerroin korkeammaksi. Tässä katsannossa jaksopelillä on ratkaiseva merkitys sillä ennakkosuosikin yltäminen vähintään jaksovoittoon on usein niin todennäköistä että altavastaajan kertoimen voi nostaa pilviin. Tällöin suosikin voittoa voidaan pelata jopa merkittävästi ”liikaa” ilman että palveluntarjoajan riski kasvaisi liian suureksi.

Toisena yleisenä seikkana on jo nyt kerättävän datan hyödyntämättä jättäminen. On yleisesti tiedossa että nykyään käytössä olevalla kirjausjärjestelmällä otteluita pystyttäisiin seuraamaan netistä reaaliajassa niin että katsoja näkisi grafiikasta mikä tilanne on, millä pesillä on etenijöitä ja keitä he ovat, montako paloa jne. Saimme pyynnöstä käyttöömme tietokannan johon on kerätty erittäin helposti käytettävään muotoon kaikki pöytäkirjoista löytyvä tavara. Tätä voitaisiin hyödyntää esim. TV-lähetyksissä näyttämällä yksityiskohtia tyyliin ”kun Haapakoski on ollut kolmosella, häntä ovat yrittäneet kotiuttaa Dahlström x kertaa prosentilla y ja muut z kertaa prosentilla i”, ”kotiotteluissa tämä pelaaja on lyönyt läpilyönnin x kertaa ja vieraskentällä y kertaa” tai ”kärkijoukkueista runkosarjassa eniten takapaloja sisä- ja ulkopelissä tekivät tämä ja tämä joukkue”. Esimerkkejä löytyy kymmenittäin ja samalla kuntoon saataisiin sekin että viimeisellä lyödyt laittomat laskettaisiin epäonnistumisiksi muissakin kuin nollatilanteissa. Dataa ei edes tarvitse keräillä jokaisesta pöytäkirjasta erikseen vaan ne ovat olemassa excel-pivottina jolloin voit periaatteessa etsiä mitä tahansa tavaraa mitä liiton sarjoissa pelattavissa ja ATK-muotoon tilastoiduissa otteluissa on tarjolla. Ei tässä nyt mitään Elias Sports Bureauta tarvitse perustaa mutta voisi kuvitella että datan tarjoaminen toisi lisäarvoa muillekin kuin tilastointia tai vedonlyöntiä harrastaville.

Ulkopelin onnistumisten tilastointi on sitten urakka sinänsä ja sen kehittelemiseen on otettu nyt hapuilevia mutta oikean suuntaisia ensiaskelia tukkimiehen kirjanpidon ja autocadin käytön kautta Nelonen Sport Pro:n lähetyksissä. Ulkopelipaikat eivät vain ole staattisia ja tämä tuo tullessaan sen ongelman ettei syy-seuraussuhteita ole aina niin helppo määritellä. Lasketaanko vaikkapa vaihtotilanteissa siepparille lyödyiksi lyhyiksi vaihtolyönneiksi ne jotka menevät siepparille asti vai myös ne jotka lukkari hakee siepparin tontilta asti painotetun etukentän ansiosta? Jos joukkue sopii että polttaja lähtee viimeisellä keskelle ja vahti seuraa perässä mutta jälkimmäinen jäätyy ja pallo sujahtaa läpi siitä missä polttaja seisoi ennen syöttöä, kelle merkataan epäonnistuminen? Kuka tilastoinnista vastaisi? Seurat ovat jo nyt kovilla yrittäessään löytää toimihenkilöitä kirjureiksi eikä pesäpallon volyymi riitä siihen, että olisi olemassa jokin instanssi joka analysoisi ottelut jälkikäteen nauhalta (joko yksittäisen joukkueen tai jonkin yleisen tahon käyttöön) ja tilastoisi jokaisen lyönnin suunnan, pesillä olleet etenijät, edettiinkö vai ei, lyöntihetkellä pelatun ulkopelikuvion jne. mutta jotain riisutumpaa mallia voisi toki kehitellä. Jos olet sellaista kehitellyt, puhu nyt.