Huhut Pesiksen Maailman kuihtumisesta ovat vahvasti liioiteltuja. Otimme miesten finaalipelinjohtajilta pari kommenttia ajankohtaisiin asioihin liittyen ja Pesiksen Maailma seuraa miesten finaaleiden avausviikonloppua naama sinisenä henkeään pidätellen liveblogin kautta.

1. Millainen valmistautumisenne finaalisarjaa varten on välierien jälkeen ollut? Mihin asioihin olette keskittyneet harjoittelussa?

Miika Rantatorikka: Välierien jälkeinen viikonloppu ja alkuviikko on mennyt levon, lihashuollon, fysiikkaharjoittelun ja lajitoistojen parissa. Viikon yhteisharjoituksissa ollaan keskitytty erityisesti omien ulkopelikuvioiden hiomiseen. Tietyt lyöjäkohtaiset tarkennukset käydään ulkopelissä läpi. Sisäpeliharjoittelussa korostuu edelleen omien vahvojen lyöntien hiominen. Toki Sotkamon ulkokentän sijoittumiset on harjoittelussa mukana.

Mikko Kuosmanen: Maanantai ja torstai ovat olleet fysiikkaharjoittelu-/hierontapäiviä. Tiistaina tehtiin pienryhmäharjoitteita ulkopelin osalta ja keskiviikkona käytiin ensimmäinen isompi palaveri Vimpelistä heidän sisäpelinsä osalta sekä treenattiin ulkopeliä joukkueena. Perjantaina käydään sitten toinen iso palaveri, tällä kertaa omasta sisäpelistämme.

2. Mikä on sinulle henkilökohtaisesti tähän asti Superpesisajan legendaarisin finaalisarja (olitpa sitten mukana ko. sarjassa tai et) ja onko tällä finaalisarjalla mielestäsi edellytykset nousta klassikoiden joukkoon?

MR: Ei ole jäänyt mieleen muiden joukkueiden välisiä finaalisarjoja. Itse olen ollut aiemmin kahdesti mukana, joista ehdottomasti ykköseksi muistoihin on jäänyt vuosi 2007, jolloin voitin Tahkon riveissä Jymyn. Me pelaamme mestaruudesta ja voitoista, joten ei ole väliä tuleeko finaaleista klassikko vai ei.

MK: Päällimmäisenä tulee mieleen SiiPo – IPV – finaalisarja vuodelta -86. Olin itse silloin pallopoikana. Varmasti näistä omistakin finaalisarjoista moni löytää paljon tapahtumia ja aineksia, mutta itse siinä hommassa on niin vahvasti sisällä ettei sitä koe samalla lailla koska elää vain siinä hetkessä. Paljon puhutaan ja odotetaan tämän finaalisarjan tasosta, mutta sarjassa mukana oleville hetkessä eläminen on se tärkein asia.


3. Millainen on viikonlopun ohjelmanne matkustamisen, yöpymisten ja harjoittelun osalta?

MR: Starttaamme lauantai aamuna Sotkamoon. Meille on kauden aikana syntynyt toimiva pelimatkasapluuna, jota noudatamme. Emme katsoneet tarpeelliseksi lähteä matkaan edellisenä iltana. Pelin jälkeen matkustamme pikaisesti Vimpeliin. Sunnuntaina on aamuharjoitukset 9.30.

MK: Lauantaina lähdemme suoraan stadionilta matkaan ja ajamme lähelle Vimpeliä yöksi. Sunnuntaina sitten aamutreenit ja normaalia peliin valmistautumista.

4. Kuinka paljon valmistautumisenne on pitkän tauon aikana suuntautunut nimenomaan ensimmäiseen otteluun ja kuinka paljon koko finaalisarjaan?

MR: Ottelusarjaan on valmistauduttu kokonaisuutena, mutta pääpaino on ollut ensimmäisessä kohtaamisessa. Ottelu kerralla mennään.

MK: Koko ottelusarjan isoista teemoista ollaan puhuttu, mutta ensimmäiseen otteluun valmistaudutaan. Totta kai esimerkiksi yleisön sijoittuminen Vimpelissä ja turvaverkkojen tuominen jatkeille muuttaa pelin luonnetta, joten siihenkin ollaan valmistauduttu.


5. Uskotko, että kasvaneet juoksumäärät ja keskinäisten otteluidenne runsaat juoksumäärät tämän vuoden kohtaamisissa jatkuvat myös finaalisarjassa?

MR: En usko, että samanlaisia juoksumääriä finaaleissa nähdään. Kummankin joukkueen ulkokentät ovat tiivistyneet, pallo ei kulje ihan kuin kesäkeleillä ja mahdolliset rajoittavat tekijät kenttien reunoilla vähentävät juoksumääriä.

MK: Yksittäisillä jaksoilla voidaan nähdä suurempiakin juoksumääriä, mutta odotan määrien palaavan normaalille tasolle. 3-4 tehdyllä juoksulla voitetaan jälleen jaksoja. Läpilyönneillä tulevien juoksujen määrä rajoittuu Vimpelissä takakenttää lukuun ottamatta. Kun pesäpallo on jälleen näyteikkunassa, pitäisi lajissa uskaltaa mielestäni joskus sanoa pelin olevan loppuunmyyty ja pitää jatkeet katsojista vapaina.

Kommentoi seuraavia väittämiä:

- Finaalisarja ei katkea kolmessa ottelussa

MR: Todennäköistä

MK: Ei katkea


- Vuoden lukkari tulisi voittajasta riippumatta valita finaalin voittaneesta joukkueesta

MR: Paras lukkari on paras lukkari, ei ole välttämättä finaalin voittaneessa joukkueessa.

MK: Ei pidä paikkaansa. Tässä pitää arvioida kokonaisuutta.

- Finaalisarjoissa pitäisi sallia videoteknologian käyttö esim. estämistilanteita tulkittaessa koska kaikki ottelut kuvataan ammattimaisella kalustolla

MR: Kyllä pitäisi. Joitakin tiukkoja pesäkilpoja ja epäselviä tilanteita tulisi voida arvioida myös videoteknologian avulla.

MK: Kylmiltään tätä ei pidä ottaa käyttöön, mutta nopeasti mietittynä ottaisin hidastukset käyttöön kotiutustilanteissa ja rauhoittaisin tilanteen muilta osin.

- Pallojen lämmittäminen ennen peliä on ollut onnistunut uudistus

MR: Samaa mieltä, hyvä uudistus.

MK: Juoksumäärät ovat kasvaneet ja sitä haettiin joten niiltä osin ollaan onnistuttu. Samalla kuitenkin tasoerot ovat kasvaneet ja altavastaajan mahdollisuus pienentynyt. Aiempina vuosina oli myös herkullista, kun koko kesän pompulla juhlineet vaihtajat pakotettiin syksyllä käyttämään eri ratkaisuja ja ”karvapallolla” olikin yhtäkkiä erilaista pelata. Muutenkin tilanne muuttui: ratkaisut siirtyivät ykköskärjestä entistä useammin häntäpäähän, jossa meidän kakkoskärkemme ratkoi mestaruuksia.