Miesten Superpesis on muotoutumassa kesälle 2013 erittäin mielenkiintoiseksi. Paljon on puhuttu kärkijoukkueista ja niiden pelaajasiirroista, mutta kaikessa hiljaisuudessa taustalta on tulossa kauan kaivattuja vastuunkantajia ja tulevia huippuja. Määrässä näitä kavereita ei ole samoissa määrin kuin mitä pesäpallokartalta on viime vuosina poistunut, mutta erityisesti sisäpelin osalta tunnelin päässä paistaa valo.

Sotkamon ja viime vuosina myös Vimpelin pelaajarintamalla ollaan nähty totutusti nuorten pelaajien esiinmarssia kokoonpanoon, suoraan vaativille paikoille ja haastamaan kokeneempia huippumiehiä. Myös muissa joukkueissa on tarjolla mielenkiintoisia (mahdollisia) tulevia huippunimiä ja eräs leimaa antava tekijä listassa on vasemmalta lyöminen. Käydäänpä läpi joitain nimiä työnimellä ”Tähtien takana”:

Alajärven Ankkurit: Ryhmä on jo sinänsä nuori ja sen sisältä voi nousta vielä uusiakin nimiä, mutta vahvan tulokaskauden pelannut Jere Saukko (syntynyt 1993)  on laitettu merkille laajemminkin kuin lajia läheltä seuraavien parissa jo nyt. Etenijänä ja etumiehenä Jouni Koskela (-88) on profiililtaan juuri sellainen tyyppi, joita lajissa ei ole millään sarjatasolla liikaa ja mikäli vastuuta tulee edelliskauden malliin, mies alkaa varmasti kiinnostaa entistä enemmän paikkakunnan ulkopuolellakin. Tero Rantakangas (-87) ei ole Koskelan tavoin enää juniori, mutta väkevä vaakamailalyönti on sellainen vahvuus että potentiaalia vielä parempaan kuin mitä edelliskaudella nähtiin on olemassa. Avauskauden 2+29 lyötyä 23 ottelussa kotiutusprosentilla 43,1% palkittiin Vuoden tulokas – palkinnolla.

Hyvinkään Tahko: Vasuri Teemu Nikkanen (-92) omaa tarvittavan potentiaalin lyödä itsensä läpi numerolla 3. Mikäli mies saa kokonaisen kauden alle kyseisessä roolissa, kolmoset onkin sen jälkeen ommeltu ”Metun” hihaan seuraavan vuosikymmenen ajaksi. Petri Kulmalan (-89) onnistumista Superpesiksessä on täysin mahdoton arvioida. Mies on lyöjäjokeriksi vielä nuori ja kokematon, mutta hyvin omintakeisen näköinen ristikäsilyönti oikealta tulee yllättämään alkukaudesta ja Pasi Virtanen jos kuka osaa roolittaa miehen siten, että kaikki tehot saadaan irti. Tehot sarjaa alempana olivat kovat, mutta erityisesti lyöjäjokereiden kohdalla on olemassa liuta esimerkkejä siitä, ettei se tarkoita Superissa vielä mitään. Edellytyksiä on, lyhyiden kotiutuslyöntien hankkiminen repertuaariin on elintärkeää kun Tahko saa kaikki jalkansa ehjinä kolmoselle asti. Takaa keskeltä läpi lyömällä kun ehtii hitaampikin, mutta sen tai saumojen puhkomisen varaan on vaikea laskea koko peliä.

Joensuun Maila: Henri Litmanen (-91) teki edelliskaudella Ykköspesiksessä & a-pojissa mailan varressa jotakuinkin mitä halusi ja pokkasi kauden päätteeksi Vuoden poikajuniori – pystin. Vasemmalta lyövä kuuluisan pesäpallosuvun viimeisen vaan ei viimeinen tulokas omaa kaikki eväät kirkkaimmalle huipulle asti.

JymyJussit, Seinäjoki: Joukkueen nuoremmatkin pelaajat ovat jo pääosin tuttuja pääsarjatasolta, mutta Juho Toivola (-90) on ehtinyt juniori-ikänsä jälkeen pelata jo kaksi todella vahvaa vuotta Superpesiksessä. Lentopalloa pesäpallon ohessa lähes parikymppiseksi pelannut Toivola omaa potentiaalia kehittyä edelleen ja on yleispelaajana kovaa valuttaa jo nyt. Lukkari Jani Viljanen (-91) on ollut jo muutaman vuoden paljon vartijana ja läheltä seuranneet tietävät sanoa miehen kehittyneen merkittävästi. Tulevana kesänä Viljasen onnistuminen on avainasemassa ja vahva tukijoukko sekä kilpailukykyinen joukkue voivat hyvinkin potkia miehen kehitystä vielä reilusti eteenpäin.

Jyväskylän Kiri: Sakukapasmaisella keveydellä takalukijana operoiva Ville Kotro (-95) on ollut tapetilla jo vuoden verran ja nyt vastuuta lienee tarjolla. Mikäli Kotro saa mahdollisuuden pelata omimmalla paikallaan, puoli kenttää luutiva etulukija Jaakko Heikkinen ja riskejä kaihtamaton pelinjohtaja Juhani Lehtimäki antavat nuorelle miehelle sellaiset eväät lyödä itsensä läpi ettei paremmasta väliä.

Kankaanpään Maila: Lähinnä vähemmän mairittelevien asioiden vuoksi julkisuudessa syystalven aikana ollut KaMa saattaa hyvinkin saada koosteeseensa kaksikin vahvaa nuorta nimeä. Lukkari Jussi Kivelä (-89) ei ole enää juniori, mutta mikäli mies saa säilytettyä röyhkeytensä myös pääsarjassa, Kankaanpää pystyy pelaamaan peliään näiltä osin levollisin mielin. Ykköspesiksen runkosarjan voittaneessa Ulvilassa numerolla neljä ja ykkösvahtina vastuuta b-juniori-ikäisenä kantanut Miika Anttila (-94) on nuorten vaarallisten vasureiden sarjaa. Hurjalla kotiutusprosentilla 63,9% ykkössarjassa miestä tupaan tuonut Anttila pystyy pelaamaan ulkona myös linjassa, johon miestä myös ollaan mahdollisesti sovittelemassa.

Kiteen Pallo -90: Kuten muuallakin, myös pesäpallossa pelaaja unohtuu helposti ollessaan sivussa loukkantumisen vuoksi. Topi Hurskainen (-93) ehti jo pelata täyden kauden loukkaantumisensa jälkeen, mutta kun kehitys ei mennytkään heti katosta läpi, kärsimättömimmät alkoivat ampua alas vertailuja Pasi Piriseen. 1) se ei ole Hurskaisen syy, että on samalta paikkakunnalta ja osittain myös ulkopelipaikalta kuin kyseinen legenda, 2) pelityylissä on hyvin vähän yhteistä, 3) Topi Hurskaisesta tulee huippupelaaja, siitä ei tarvitse edes keskustella. Tuleva kausi voi jo näyttää sen, sillä vastuuta on varmasti luvassa niin ulkona kuin Pasi Kokkosen lähdettyä mahdollisesti nyt myös sisällä.

Koskenkorvan Urheilijat: Kolmikko Juha Katajisto (-92) – Toni Marjamäki (-92) – Tuomas Tuohisaari (-92) on pelannut superia jo vuosikaudet, tai siltä se ainakin tuntuu. Lopullinen läpimurto on vielä miesten tasolla edessä, mutta mikäli Kossu saa pidettyä kolmikosta kiinni, myös sadonkorjuun aika koittaa vielä. Erityisen mielenkiintoista härkälauman osalta on se, missä pelaa viime kesänä Seinäjoen riveissä ykkösessä valtavasti kehittynyt Henri Itävalo (-92)? Vuoden ykköspesislukkarina palkittu vasuri Itävalo pyöritteli nousukarsinnoissa Ulvilan rumasti nurin Seinäjoen riveissä ja esiintyi lautasen äärellä myös lännen a-poikien lukkarina, mutta nyt tie lautasen ääreen on tukittu Juha Puhtimäen muodossa.

Kouvolan Pallonlyöjät: Haminan miehet tekivät maihinnousun Kouvolaan jo vuosi sitten, mutta nyt yksi on joukosta poissa kun Henri Heikkilä palasi oranssipaitoihin. Ville Posti (-88) ei ole enää häkkipää, mutta verraten vähäisestä pesäpallotaustasta johtuen kehittymistä voi tapahtua vielä merkittävästi. Sasu Toikka (-90) omaa eväät nousta johtavaksi pelaajaksi joukkueessaan jo alkavalla kaudella ja se olisi mustakeltaisille jos nyt ei lotto- niin vähintään monivetovoitto tulevillekin vuosille. Lukkariosasto on edelleen se mielenkiintoisin osa: Sotkamosta takaisin etelään vuokrattu Lohjan Louhen kasvatti Joni Rytkönen pääsee lähelle kotia monikymmenvuotisen perhetuttu Joukaisen valvovan silmän alle ja keskittymään juniorivuosien hiihdon ja varusmiespalveluksen sijaan pelkästään pesäpalloon. Sotkamo on teoillaan osoittanut odottavansa Rytkösen kehittyvän huippulukkariksi ja jälleen yllätys yllätys vasemmalta operoiva -93 syntynyt Joni omaa tarvittavaa röyhkeyttä toiminnassaan lautasen äärellä. Reservissä odottaa vuotta nuorempi Lassi Vuorela, joka on tuttu näky jo edustusmiehistönkin lautasen äärellä hallipeleissä sekä junioreiden arvo-otteluista.

PattU, Raahe: Nuoret oululaismiehet Tapio Salo (-92) ja Antti Korhonen (-93) liittyivät pronssimitalisteihin syksyllä ja erityisesti jälkimmäisenä mainittu on pelaaja, josta pohjois-pohjanmaalla odotetaan paljon. Vasemmalta lyövä Korhonen taitaa sekä lyhyet että kovat ja on kehityksen jatkuessa tulevina vuosina lajin kärkimiehiä erityisesti sisällä. Ennustan, että saa mahdollisuutensa nimivahvassa ykköskärjessä jo nyt.

Sotkamon Jymy: Listan lähestyessä loppuaan lienee paikallaan vilkaista kelloa ja miettiä, että paljonko meillä onkaan aikaa. Jymy on Jymy ja jokainen joukkueeseen otettu mies on käynyt läpi sellaisen seulan, että virhemarginaali on pienempi kuin missään muualla. Vaikkapa kopparin paikalle istutettavaa Janne Hyvöstä (-92) on turha lähteä etsimään puhelinluettelosta, googlesta tai suojelupoliisin salaisista kansioista (jos ei puhuta tämän kannibalismia harrastaneesta kaimasta), mutta tämä tulevaisuuden mikkokorhonen voidaan hyvinkin nähdä kansoittamassa takakenttää seuraavan vuosikymmenen ajan. Juniorimitaleita ja –meriittejä kaverilta löytyy luonnollisesti noin säkillinen, joskin suuri osa lukkarin paikalta. Vikström (-93), Niko Korhonen (-92), Hakkarainen (-94), Hyvönen, Topi Korhonen (-96), ketä näitä junioreita koosteessa nyt on. Kouvola-laina Rytkönen ja samaan seuraan tätä kirjoitettaessa try-outilla oleva vasuri Roni Vartama (-93) menevät siihen samaan koppaan, joista useammasta tai kaikista voi tulla seuraavia Hartikaisia, Komulaisia ja…no, Korhosia.

Vimpelin Veto: Kerrankin pääsen hyökkäämään viimeisenä vaan ei vähäisimpänä – argumentilla. Sinivalkoisilla on nimittäin pitkälti määrätietoisen työn ja Kari Kleemolan ansiosta heittää junnariosastolta kehään sellainen kentällinen, että sillä todistetusti haastetaan ja joskus myös voitetaan myös edellisellä välikössä esitelty violettioranssikin ryhmä. Loukkaantuneena syrjässä pitkään ollut Mikko Kanala (-92) ottaa terveenä ollessaan jälleen paikan avauksesta, johon viime vuonna pesiytyivät myös Matias Rinta-Aho (-92) sekä useamman pelinjohtajan mielestä ykköspesiksen paras linjapelaaja alkukaudesta ollut Severi Lassila (-93). Koppari Toni Kuuselan päätös uran lopettamisesta oli ilman muuta miinusta, mutta nuori mies ehtii kyllä vielä takaisinkin jos tähtimerkit asettuvat suosiollisesti pesäpallouran jatkamisen kannalta. Ykköspesistä ja nuorten Superpesistä pelannut Kari Kellokoski (-91) ei mahdu enää ikänsä puolesta junioreihin ja rosteria katsellessa paikat etukentälle sekä jokeriosastolle vaikuttavat vähän täyden sutjakoilta. Isokokoinen etumies on profiililtaan etenijä/vaihtaja, joten puhelin on ollut varmasti kuumana seuran toimistolla sillä halua miehen lainalle ottamiseen on varmasti useammallakin puolella maata.

Dokumentti voi sisältää asiavirheitä, sillä hyvää lehtimiestapaa halventaen heitin vuosiluvut sun muut pitkälti suoraan stetsonista. Korjaan ne vuoteen 2017 mennessä, vaistoni kertoo että näitä nimiä pyöritellään pesäpallossa silloin nykyistä huomattavasti intensiivisemmin.